Suunnitteilla oleva kansalaisuustesti Suomessa: Nykytilanne ja näkymät

Suunnitteilla oleva kansalaisuustesti Suomessa: Nykytilanne ja näkymät

Keskustelu kansalaisuuskokeen käyttöönotosta on noussut yhdeksi keskeiseksi aiheeksi Suomen maahanmuuttopolitiikassa. Tähän asti Suomen kansalaisuutta hakeneilta on vaadittu kielitaitoa, mutta ei erillistä koetta yhteiskunnan tuntemuksesta. Tilanne voi pian muuttua.

Tausta: Kielitaito ja asumisaika

Tällä hetkellä kansalaisuuden hakijan on täytettävä useita keskeisiä ehtoja:

  • Riittävän pitkä asumisaika (yleensä 5 vuotta).

  • Nuhteliaisuus, eli ettei hakijalla ole vakavaa rikostaustaa.

  • Kielitaito suomen tai ruotsin kielessä, tavallisesti osoitettuna YKI-kokeella (yleinen kielitutkinto).

Erillistä kansalaisuustestiä ei tähän asti ole vaadittu.

Uusi koe: Eurooppalaista kehitystä seuraten

Vuonna 2025 hallitus toi esiin suunnitelmat uuden kansalaisuuskokeen lisäämisestä. Kokeessa testattaisiin hakijan tietämystä suomalaisesta yhteiskunnasta, demokratiasta, arvoista ja historiasta.

Tämä asettaisi Suomen samalle linjalle useiden muiden EU-maiden kanssa. Esimerkiksi Tanska, Saksa ja Alankomaat ovat jo pitkään edellyttäneet kansalaisuustestejä. Ruotsi, Ranska ja Portugali suunnittelevat omia kokeitaan vuodelle 2026.

Poliittinen keskustelu: puolesta ja vastaan

Kannattajien mielestä koe:

  • Varmistaa perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta.

  • Vahvistaa kotoutumista ja yhteenkuuluvuutta.

  • Asettaa Suomen samalle viivalle muiden EU-maiden kanssa.

Kriitikot taas huomauttavat, että:

  • YKI-koe osoittaa jo riittävän kotoutumisen.

  • Uusi vaatimus voi estää hyvin integroituneiden hakijoiden etenemisen.

  • Toteutus voi aiheuttaa ylimääräistä byrokratiaa.

Aikataulu ja epävarmuudet

Eduskunnassa käsitellään yhä yksityiskohtia. Keskeiset kysymykset ovat:

  • Milloin koe astuu voimaan (todennäköisesti vuonna 2026).

  • Mitä aihealueita kokeeseen sisällytetään.

  • Sovelletaanko taannehtivasti, eli koskeeko koe myös niitä hakijoita, jotka jättävät hakemuksensa ennen lain voimaantuloa.

Tulevaisuuden näkymät

Vaikka yksityiskohdat ovat vielä auki, on selvää, että Suomi on liittymässä niiden EU-maiden joukkoon, jotka vaativat kansalaisuuden hakijoilta yhteiskuntatietoa. Hakijoiden on siis todennäköisesti valmistauduttava sekä YKI-kokeeseen että uuteen kansalaisuuskokeeseen lähivuosina.